Uusin voimin uuteen vuoteen

Asiat edistyvät. Romaanikin edistyy vähitellen. Olemme kustannustoimittajani kanssa pohtineet kirjan nimeä. Työnimiä on ollut useita, joista viimeisin Voimalla väkevän mielen on tuntunut itselle omimmalta. Kustantaja arveli sen kuitenkin viittaavan liiaksi Kalevalaan. En ole hyvä keksimään nimiä edes novelleilleni. Jostain syystä oikean nimen löytyminen on joskus hankalaa, joskus taas nimi tulee kuin itsestään. Vaikka "voima" jää nimestä pois, voimaton siitä ei kuitenkaan tule. Esikoisromaanini nimeksi tulee Väkevä mieli.

Näin uudenvuoden kynnyksellä on helpottavaa vähän vilkaista taaksepäin ja todeta, kuinka paljon on taas edellisten 12 kuukauden aikana tehnyt asioita. Vuosi on pitkä aika!

Viime viikkojen aikana olen jutellut useiden tuttavieni kanssa erityisesti työelämästä ja sen rasittavuudesta. Yhteenvetona totean, että todella monet ovat kokeneet vuoden 2016 poikkeuksellisen raskaaksi, ja vielä erikseen mainittakoon, että henkisesti raskaaksi. Jokin tässä vuodessa on ollut sellaista. Omalla kohdallani olen huomannut saman. Vaikka olen saanut asioita tehtyä ja monien mielestä olen varmaan puuhannut ja touhannut enemmän kuin tarpeeksi, koko ajan olo on ollut sellainen kuin tarpoisi vyötäröä myöten jossakin tahmeassa aineessa.

Alkuvuosi oli vielä suhteellisen siedettävä: aloitin Stk:n puheenjohtajana, kirjoitin, tein töitä, toimitin novelliantologiaa, kirjoitin... Kesää kohti tahti alkoi kiihtyä, kun työ, opinnot ja harrastukset alkoivat hannaamaan toisiaan vastaan. Finnconin jälkeen rauhoitin tahtia ja keskityin taas kirjoittamiseen. Syksy oli kuin neljä kuukautta kestänyt pyörremyrsky. Kahden antologian toimittamista, ties kuinka monen novellin editointia, oman romaanin editointia, graafisen suunnittelun opettelua InDesignin ja Photoshopin kera (kaikki ihan uutta), Helsingin kirjamessut, työt, opinnot, syyskokoukset, yhdistysasiat, Kokkoconin järjestäminen...! Kivaa oli, tapasin mukavia ihmisiä, opin uusia asioita ja olen saanut opastaa muita. Silti on...

...ihanaa, että se on nyt ohi! Tervetuloa vuosi 2017! Olen odottanut sinua jo jonkin aikaa innokkaana, vähän tietysti varuillani.

Kiusauksia, joita ei voi vastustaa

Sain vastikää myönteisen kustannuspäätöksen romaanilleni, joka kantaa työnimeä Voimalla väkevän mielen. Olen työstänyt sitä työn ohessa, työn välissä ja kaikkien muiden harrastusten lomassa. Eräs toverini esitti muutama päivä sitten toiveen, että voisipa hän monistaa itsestään kopion tai saada edes ajankääntäjän käyttöönsä. Yhdyn toiveeseen.

Minulla on tällä hetkellä tiedossa kustannustoimittaja ja kansikuvittaja romaanilleni - ja aikataulu, jolloin sen suunnilleen pitäisi olla valmis! Insinööriminä panikoi sellaista asioista kuin taittaminen, oikoluku, painaminen, julkkareiden(!) järjestäminen, ja kirjailijaminä panikoi tyyliin "apua, ostaakohan sitä kukaan" ja "mitä jos kukaan ei pidäkään siitä".

Koska tämän postauksen nimi viittaa vastustamattomiin houkutuksiin, kerronpa niistäkin jotain:

Olen jo parin kolmen vuoden ajan noudattanut tiukkaa ajankäyttökuuria. Sen salaisuus on, (siis miksi se tehoaa), että kun otan päivätyön ulkopuolelle aivan sietämättömän paljon muuta hommaa, minulla ei ole aikaa murehtia asioita, joihin en voi itse juuri nyt vaikuttaa. Toisin sanoen, päivän ylijäävät tunnit käytetään vain sellaiseen, missä asioita saadaan joko tehdyksi tai ainakin edistettyä.

Joulun aikaan haluaisin rentoutua, mutta joulusiivojen ja sukulaisten luona vierailujen oheen olen hankkinut kamalan flunssan lisäksi lisää deadlineja. Kuukausi takaperin törmäsin mahdollisuuteen päästä käsikirjoittamaan elokuvaa. No, en tietenkään kieltäydy sellaisesta tilaisuudesta! Jotenkin olen myös ajautunut tilanteeseen, että minun tulee lukea ja editoida kahden novelliantologian tekstejä toimittajan ominaisuudessa. Oman romaanini editoimisen lisäksi minulla on editoitavana kaksi omaa novellia, joiden on tarkoitus ilmestyä vuoden 2017 aikana julkaistavissa antologioissa. Tämän lisäksi olen toivonut ehtiväni viimeistellä pari muuta novellia muihin tarkoituksiin ja täytyypä tuota englannin kieltäkin verestellä. Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry tekee yhteistyössä Osuuskumman kanssa englanninkielisen CosmosPen-lehden ensi vuoden Worldconia silmällä pitäen, ja haluan antaa lehden tekemiseen oman panokseni.

Monia rautoja on tulessa, ja toivon niiden tuovan jotain hyvää mukanaan ennemmin tai myöhemmin. Vuodelle 2017 en tee lupausta, että yrittäisin edelleenkään vastustaa kiusauksia. Sen sijaan lupaan yrittää olla tarttumatta ihan jokaiseen syöttiin.